Rasia
Olen saanut perintöjä. Tai oikeastaan sukujeni jäämistöjen jäämiä, muille kelpaamattomia käsitöitä ja tekstiilejä ja niiden joukossa joitain aarteitakin. Tämä valokuva-albumi ei kuulunut aarteisiin, koska oli risa enkä tuntenut kuvien henkilöitä. Eikä tuntenut enää äitikään, jonka äidin suvulle tämä on kuulunut. En vaan ollut raaskinut heittää vanhaa kaunista tavaraa pois, vaikka se oli aivan resu.
Tänä kesänä iski taas siivouspuuska ja päätin, että nyt tämä lähtee. Ja sitten iski säilytyspuuska ja mietin, miten tätä voisi hyödyntää. Huomaan olevani huono heittämään vanhaa ja kaunista, huolella tehtyä ja vaalittua pois. Vaikka ei tätä nyt kovin huolella ole viime vuosikymmeninä vaalittu.
Ainakin täällä päin viime talven askarteluvillitys kuului olevan rasian teko kirjoista ja päätin minäkin kokeilla omaani. Ilman ohjeita tietenkin, omalla päättelyllä ja erikeeperillä.
Albumi on kasassa taas.
Tuliko siitä nyt aarre?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti